Ryhmät

Ryhmä muodostuu ihmisistä joilla on yhteinen päämäärä ja sosiaalista vuorovaikutusta.

Johtajuus

x Johtajuus on toimintaa, joka pyrkii edistämään ryhmän tavoitteen saavuttamista.
x Johtajuus voi olla myös jakautunut monen ihmisen kesken.

x Johtajuutta voidaan kuvata kahden eri tekijän avulla; ihmissuhteisiin keskittyminen tai asia- eli tehtäväjohtaminen.

x Ihmissuhteisiin keskittymisessä alaiset ja muu ryhmä otetaan huomioon ja heidän tarpeensa tiedetään sekä keskustelu on myös tunnetasolla avointa.

x Asia- eli tehtäväjohtamisessa organisointikyky ja tehtävään motivointi saavat aikaan tuloksia.

x Transaktiojohtamistyylissä on kyse siitä että johtaja keskittyy alaisten velvollisuuksien ja tavoitteiden selventämiseen ja palkitsee hyvät suoritukset. Kyse on siis "kaupankäynnistä" suorituksen ja palkkion välillä.

x Transformaatiojohtamisessa on kyse alaisien inspiroimisesta vakuuttamalla nämä kyvyistään. Johtaja pyrkii itsekin toimimaan roolimallina. Johtaja saa yksilöt tekemään töitä ryhmän päämäärien eteen.

x Oikeudenmukaisuus lisää motivaatiota ja vähentää kielteisiä tunteita.

Ryhmien päätöksenteko

x Samanmielisyysefektissä painotetaan yhteistä tietoa, josta kaikki voivat olla samaa mieltä.

x Ryhmäajattelu tai lauma-ajattelu voi pyrkimyksessään yksimieliseen ratkaisuun estää harkitsemasta muita vaihtoehtoja.

x Ryhmäpolarisaatio on päätöksen kärjistymistä ryhmän keskustelun seurauksena, vaikka ryhmän jäsenten alkuperäinen kantojen keskiarvo olisi toinen.

Aggressiviinen ja prososiaalinen käyttäytyminen

Aggressiivinen käyttäytyminen ja väkivalta
x Aggressiivisuus on "tarkoituksellista pyrkimystä vahingoittaa toista".
x Se voi olla fyysistä että verbaalista.
x Aggressiivisuutta voidaan selittää biologisin lähestymistavoin, kuten geenien avulla tai psykologisin lähestymistavoin kuten seurauksena viettiteoriasta, vahvistamisesta tai sijaisvahvistamisesta ja skripteistä.
x Asevaikutus on aggressiivisen käyttäytymisen todennäköisyyden lisääntymistä aggressiivisuuten liittyvien ympäristövihjeiden takia.
x Deindividuaatio on yksilöllisyyden tunteen menettämistä ja voi johtaa aggressiiviseen käyttäytymiseen.
x Media väkivalta voi lisätä aggressiivisuutta.
x Aggressiivisuus on sosiaalinen ongelma.

x Suhteellisessa deprivaatiossa eli huono-osaisuuden tunteessa koetaan saavamme vähemmän kuin muut.

Prososiaalisuus
x Prososiaalinen käytös on vapaaehtoista toisia ihmisiä tai yhteisöä hyödyttävää käyttäytymistä ja se ei perusta ammatillisiin velvotteisiin.
x Altruismissa toisen ihmisen hyvinvointi on päämäärä ja auttaminen tapahtuu vaikka itselle koituisi kuluja ja oma etu menetettäisiin.
x Useiten auttamiskäyttäytyminen on prososiaalista.
x Auttamiskäyttäytymistä lisäävät kiitollisuuden tunne, vastavuoroisuuden normi (joka vaatii autettua toimimaan samoin auttajaa kohtaan) ja empatia (kyky eläytyä toisen tilaan ja tuntea myötätuntoa).
x Sivustakatsojaefekti tarkoittaa paikalla olevien ihmisten määrän vaikutusta auttamiseen. Esimerkiksi ihmismäärän ollessa suuri, auttamisen todennäköisyys pienenee.
x Myös sukupuolirooleihin liittyvät normit aiheuttavat eroja miesten ja naisten auttamiskäyttäymisen välillä.

Sosiaalinen vaikutus

x Sosiaaliseen vaikuttamiseen kuuluu jokainen prosessi, jossa viestintä ihmisten välillä muuttaa tai säätelee kohdehenkilön käytöstä, mielipiteitä, uskomuksia tai asenteita.
x Konformisuus, myöntyvyys, tottelevaisuus ja suostuttelu kuuluvat siihen.
x Konformisuus eli yhdenmukaisuus tarkoittaa yksilön taipumusta ryhmäpaineeseen, vaikka kukaan ei häntä ole käskenyt tai pyytänyt niin tekemään.
x Normatiivinen sosiaalinen vaikutus saa ihmiset toimimaan ryhmässä odotusten ja ryhmässä omaksuttujen normien mukaan paheksunnan ja jopa rangaistuksen välttämiseksi.
x Informatiivinen vaikutus ja siitä johtuva mukautuminen aiheutuu ihmisen aidosta vakuuttumisesta asian suhteen.
x Myöntyvyydessä ihminen taipuu toisten ihmisten suoranaisiin pyyntöihin tai odotuksiin.
x Tottelevaisuus voi olla esimerkiksi aukroriteettien, kuten poliisien, tottelemista. Kuuluisi tottelevaisuuskoe on Milgramin toteuttama koe, jossa koehenkilöt antoivat vääristä vastauksista "oppilaalle" sähköiskuja.

Vaikutuksen vastustaminen
x Usein arvomaailmojen eroista aiheutuva itsenäisyys voi vastustaa vaikutusta, kun ei voida esimerkiksi kannattaa jotain oman arvomaailman vastaista päätöstä.
x Antikorformisuus taas voi näyttäytyä ulkoisesti näkyvänäkin erottautumisena enemmistöstä.
x Jämäkkyys on kyky pitää omat puolensa olematta kuitenkaan hyökkäävä tai alistava toista osapuolta kohtaan.

x Sosiaalisessa kontrollissa sosiaalisen vaikutuksen prosessit pyrkivät ylläpitämään ryhmän normeja.
x Sosiaalisessa muutoksessa ryhmän normeja pyritään muuttamaan.

Sosiaalinen kognitio

Sosiaalinen kognitio on sosiaalisen tiedon käsittelyä.

Skeemat
x Se perustuu skeemoihin eli sisäisiin malleihin, jotka ovat välttämättömiä sosiaalisen maailman ymmärtämiseksi.
x Skeemat ohjaavat tarkkaavaisuuttamme ja vaikuttavat päättelykykyymme.
x Skeeman pohjustus tarkoittaa sitä, että jokin ympäristön piirre aktivoi skeeman mielessämme.
x Varmuusvääristymä on yliarviointia päätelmiemme oikeudesta kun taas vahvistusvääristymä on sitä kun aiemmat skeemamme ohjaavat tiedon käsittelyämme liikaa.
x Skripti on sisäinen malli, "käsikirjoitus", joka ohjaa toimintaa.
x Rooliskeemat ovat rooleihin liittyviä sisäisiä malleja.
x Stereotypia tarkoittaa tiettyyn ihmisryhmään liitettyjä piirteitä.
x Ennakkoluulossa negatiivinen stereotypia on yhdistynyt kielteiseen tunteeseen jotakin tiettyä ihmisryhmää kohtaan.
x Prototyyppi on niin sanottu "perustyyppi".
x Implisiittinen eli piilevä persoonallisuusteoria on yksilön käsitys, jossa jotkin persoonallisuuden piirteet liitetään toisiinsa.

Attribuutiot
x Attribuutiot ovat päätelmiä tapahtumien tai käyttäytymisen syistä.
x Attribuutioita on sisäisiä jolloin käytöksen katsotaan johtuvan henkilön sisäisistä tekijöistä ja ulkoisia jolloin käyttäymisen katsotaan johtuvan tilanteesta.
x Taipuvaisuutta selittää toisten ihmisten käytöstä sisäisillä attribuutioilla, vaikka ne olisivatkin ulkoisia, kutsutaan attribuution peruserheeksi.
x Attribuutiot vaikuttavat omaan toimintaamme.

x Arvot ohjaavat toimintaa, ajattelua ja päätöksentekoa ja arvomaailma on arvojen muodostama kokonaisuus.
x Sosiaaliset representaatiot taas ovat ryhmälle yhteisiä mielikuvia vieraista, abstrakteista ja hankala ymmärteisistä arjessa vaikuttavista ilmiöistä. Esimerkiksi sikainfluenssa on ollut tälläinen.