Ryhmät

Ryhmä muodostuu ihmisistä joilla on yhteinen päämäärä ja sosiaalista vuorovaikutusta.

Johtajuus

x Johtajuus on toimintaa, joka pyrkii edistämään ryhmän tavoitteen saavuttamista.
x Johtajuus voi olla myös jakautunut monen ihmisen kesken.

x Johtajuutta voidaan kuvata kahden eri tekijän avulla; ihmissuhteisiin keskittyminen tai asia- eli tehtäväjohtaminen.

x Ihmissuhteisiin keskittymisessä alaiset ja muu ryhmä otetaan huomioon ja heidän tarpeensa tiedetään sekä keskustelu on myös tunnetasolla avointa.

x Asia- eli tehtäväjohtamisessa organisointikyky ja tehtävään motivointi saavat aikaan tuloksia.

x Transaktiojohtamistyylissä on kyse siitä että johtaja keskittyy alaisten velvollisuuksien ja tavoitteiden selventämiseen ja palkitsee hyvät suoritukset. Kyse on siis "kaupankäynnistä" suorituksen ja palkkion välillä.

x Transformaatiojohtamisessa on kyse alaisien inspiroimisesta vakuuttamalla nämä kyvyistään. Johtaja pyrkii itsekin toimimaan roolimallina. Johtaja saa yksilöt tekemään töitä ryhmän päämäärien eteen.

x Oikeudenmukaisuus lisää motivaatiota ja vähentää kielteisiä tunteita.

Ryhmien päätöksenteko

x Samanmielisyysefektissä painotetaan yhteistä tietoa, josta kaikki voivat olla samaa mieltä.

x Ryhmäajattelu tai lauma-ajattelu voi pyrkimyksessään yksimieliseen ratkaisuun estää harkitsemasta muita vaihtoehtoja.

x Ryhmäpolarisaatio on päätöksen kärjistymistä ryhmän keskustelun seurauksena, vaikka ryhmän jäsenten alkuperäinen kantojen keskiarvo olisi toinen.

Aggressiviinen ja prososiaalinen käyttäytyminen

Aggressiivinen käyttäytyminen ja väkivalta
x Aggressiivisuus on "tarkoituksellista pyrkimystä vahingoittaa toista".
x Se voi olla fyysistä että verbaalista.
x Aggressiivisuutta voidaan selittää biologisin lähestymistavoin, kuten geenien avulla tai psykologisin lähestymistavoin kuten seurauksena viettiteoriasta, vahvistamisesta tai sijaisvahvistamisesta ja skripteistä.
x Asevaikutus on aggressiivisen käyttäytymisen todennäköisyyden lisääntymistä aggressiivisuuten liittyvien ympäristövihjeiden takia.
x Deindividuaatio on yksilöllisyyden tunteen menettämistä ja voi johtaa aggressiiviseen käyttäytymiseen.
x Media väkivalta voi lisätä aggressiivisuutta.
x Aggressiivisuus on sosiaalinen ongelma.

x Suhteellisessa deprivaatiossa eli huono-osaisuuden tunteessa koetaan saavamme vähemmän kuin muut.

Prososiaalisuus
x Prososiaalinen käytös on vapaaehtoista toisia ihmisiä tai yhteisöä hyödyttävää käyttäytymistä ja se ei perusta ammatillisiin velvotteisiin.
x Altruismissa toisen ihmisen hyvinvointi on päämäärä ja auttaminen tapahtuu vaikka itselle koituisi kuluja ja oma etu menetettäisiin.
x Useiten auttamiskäyttäytyminen on prososiaalista.
x Auttamiskäyttäytymistä lisäävät kiitollisuuden tunne, vastavuoroisuuden normi (joka vaatii autettua toimimaan samoin auttajaa kohtaan) ja empatia (kyky eläytyä toisen tilaan ja tuntea myötätuntoa).
x Sivustakatsojaefekti tarkoittaa paikalla olevien ihmisten määrän vaikutusta auttamiseen. Esimerkiksi ihmismäärän ollessa suuri, auttamisen todennäköisyys pienenee.
x Myös sukupuolirooleihin liittyvät normit aiheuttavat eroja miesten ja naisten auttamiskäyttäymisen välillä.

Sosiaalinen vaikutus

x Sosiaaliseen vaikuttamiseen kuuluu jokainen prosessi, jossa viestintä ihmisten välillä muuttaa tai säätelee kohdehenkilön käytöstä, mielipiteitä, uskomuksia tai asenteita.
x Konformisuus, myöntyvyys, tottelevaisuus ja suostuttelu kuuluvat siihen.
x Konformisuus eli yhdenmukaisuus tarkoittaa yksilön taipumusta ryhmäpaineeseen, vaikka kukaan ei häntä ole käskenyt tai pyytänyt niin tekemään.
x Normatiivinen sosiaalinen vaikutus saa ihmiset toimimaan ryhmässä odotusten ja ryhmässä omaksuttujen normien mukaan paheksunnan ja jopa rangaistuksen välttämiseksi.
x Informatiivinen vaikutus ja siitä johtuva mukautuminen aiheutuu ihmisen aidosta vakuuttumisesta asian suhteen.
x Myöntyvyydessä ihminen taipuu toisten ihmisten suoranaisiin pyyntöihin tai odotuksiin.
x Tottelevaisuus voi olla esimerkiksi aukroriteettien, kuten poliisien, tottelemista. Kuuluisi tottelevaisuuskoe on Milgramin toteuttama koe, jossa koehenkilöt antoivat vääristä vastauksista "oppilaalle" sähköiskuja.

Vaikutuksen vastustaminen
x Usein arvomaailmojen eroista aiheutuva itsenäisyys voi vastustaa vaikutusta, kun ei voida esimerkiksi kannattaa jotain oman arvomaailman vastaista päätöstä.
x Antikorformisuus taas voi näyttäytyä ulkoisesti näkyvänäkin erottautumisena enemmistöstä.
x Jämäkkyys on kyky pitää omat puolensa olematta kuitenkaan hyökkäävä tai alistava toista osapuolta kohtaan.

x Sosiaalisessa kontrollissa sosiaalisen vaikutuksen prosessit pyrkivät ylläpitämään ryhmän normeja.
x Sosiaalisessa muutoksessa ryhmän normeja pyritään muuttamaan.

Sosiaalinen kognitio

Sosiaalinen kognitio on sosiaalisen tiedon käsittelyä.

Skeemat
x Se perustuu skeemoihin eli sisäisiin malleihin, jotka ovat välttämättömiä sosiaalisen maailman ymmärtämiseksi.
x Skeemat ohjaavat tarkkaavaisuuttamme ja vaikuttavat päättelykykyymme.
x Skeeman pohjustus tarkoittaa sitä, että jokin ympäristön piirre aktivoi skeeman mielessämme.
x Varmuusvääristymä on yliarviointia päätelmiemme oikeudesta kun taas vahvistusvääristymä on sitä kun aiemmat skeemamme ohjaavat tiedon käsittelyämme liikaa.
x Skripti on sisäinen malli, "käsikirjoitus", joka ohjaa toimintaa.
x Rooliskeemat ovat rooleihin liittyviä sisäisiä malleja.
x Stereotypia tarkoittaa tiettyyn ihmisryhmään liitettyjä piirteitä.
x Ennakkoluulossa negatiivinen stereotypia on yhdistynyt kielteiseen tunteeseen jotakin tiettyä ihmisryhmää kohtaan.
x Prototyyppi on niin sanottu "perustyyppi".
x Implisiittinen eli piilevä persoonallisuusteoria on yksilön käsitys, jossa jotkin persoonallisuuden piirteet liitetään toisiinsa.

Attribuutiot
x Attribuutiot ovat päätelmiä tapahtumien tai käyttäytymisen syistä.
x Attribuutioita on sisäisiä jolloin käytöksen katsotaan johtuvan henkilön sisäisistä tekijöistä ja ulkoisia jolloin käyttäymisen katsotaan johtuvan tilanteesta.
x Taipuvaisuutta selittää toisten ihmisten käytöstä sisäisillä attribuutioilla, vaikka ne olisivatkin ulkoisia, kutsutaan attribuution peruserheeksi.
x Attribuutiot vaikuttavat omaan toimintaamme.

x Arvot ohjaavat toimintaa, ajattelua ja päätöksentekoa ja arvomaailma on arvojen muodostama kokonaisuus.
x Sosiaaliset representaatiot taas ovat ryhmälle yhteisiä mielikuvia vieraista, abstrakteista ja hankala ymmärteisistä arjessa vaikuttavista ilmiöistä. Esimerkiksi sikainfluenssa on ollut tälläinen.

Sosialisaatio

Lyhyesti määriteltynä sosialisaatio on ihmisen oppia oman kulttuurin keskeisistä tiedoista, taidoista ja yhteiskunnan käyttäytymissäännöistä. Sosialisaatio on elämänpituinen jatkuva prosessi. Siihen kuuluu myös kulttuurin siirto sukupolvelta toiselle.

Sosialisaation avulla mekin olemme sopeutuneet kulttuuriimme ja yhteiskuntaamme. Sosialisaatio tapahtuu aina sosiaalisessa ympäristössä, vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.

Sosialisaation mahdollistavat 

Kiintymyssuhteet,

x Jotka joko turvallisia tai turvattomia.

x Turvattomiin kuuluvat ristiriitaisesti kiintyneet, välttelevästi kiintyneet ja ahdistuneesti kiintyneet.

x Muodostuneet kiintymyssuhteet vaikuttavat tulevaisuudessa parisuhteessa ja suhteessa omiin lapsiin.

x Turvallisen kiintymyssuhteen muodostaminen on merkittävä osa koko elämän kannalta.

Oppiminen vuorovaikutuksessa

x Sosialisaation perustaa ovat lukuisat joko toisiaan seuraavat tai samanaikaisesti toisiinsa limittyen etenevät oppimisprosessit.
x Osa oppimisesta on tietoisen kasvatuksen ja virallisen koulutuksen tulosta, mutta suurin osa lähimpien ja vertaisten seurassa tapahtuvaa tiedostamatonta oppimista ilman tarkoituksellista ohjaamista tai opettamista. Esimerkiksi tunteiden ehdollistuminen tiettyihin tilanteisiin ja ärsykkeisiin.
x Sisäisten mallien kyseenalaistus toisten ihmisten toimesta auttaa yksilön ajattelun kehittymistä. Tätä kutsutaan "sosiokognitiiviseksi konfliktiksi".
x Mallioppiminen on toisten toimien jäljittelyä, kun se tuntuu tavoittelemisen arvoiselta.
x Sijaisvahvistamisen periaate, kun jäljiteltävää nähdään palkitsevan tai rankaistavan.
x Pystyvyyden tunne, johon lapsen tai nuoren sosiaalielämään kuuluvat voivat omalta taholtaan vaikuttaa kuin myös sijaiskokemukset.
x Lähikehityksen vyöhykkeellä tapahtuva oppiminen on tehokasta. Lapsi tai nuori ei selviä jostakin yksin, mutta selviää kokeneemman kanssa. Esimerkiksi lapsi osaa ajaa pyörällä yksin apupyörien kanssa, mutta ei ilman apupyöriä. Mutta lapsi pystyy ajamaan pyörällä ilman apupyöriä kokeneemman avustuksella.

Mielenteoria

x Mahdollistaa asioiden tarkastelun toisen ihmisen näkökulmasta.

x Alkaa kehittyä 4 vuoden iässä.

x Mielenteoriaan sisältyy yhteistyö ja ymmärtäminen, kuin myös huijaaminen.

x Ns. "Roolinotto", jolla tarkoitetaan toisen asemaan asettumista.

x Subjektiivinen roolinotto, ymmärretään, että osapuolien näkemykset ovat erilaisia, vastavuoroinen roolinotto, jossa osapuolet pystyvät ymmärtämään toisiaan ja toistensa toimintaa, molemminpuolinen roolinotto, jossa pystytään tarkastelemaan sosiaalisia tilanteita ulkopuolisen näkökulmasta ja sosiaalisen järjestelmän näkökulma, jossa pystytään ymmärtämään toimintaa järjestelmän (esimerkiksi koulun) kannalta, 

Moraaliajattelu
x Mielenteoriaan ja roolinotto on oleellista.

x Tunneperusta muodostuu kyvystä empatiaan, syyllisyyden tunteisiin, häpeään yms.

x Ihmisen on tajuttava sääntöjä, lupauksia.

x Moraali jakautuu kolmelle tasolle; esisovinnaisen moraalin taso, väärä ja oikea omalta kannalta, sovinnaisen moraalin taso, yritetään toimia odotusten (sääntöjen) kannalta ja jälkisovinnaisen moraalin taso, jolloin esimerkiksi sääntöjen edelle voi mennä isot yleiset periaatteet.

x Moraalin kanssa voi olla vaikeampaa jos on kehityshäiriöitä.